Pekka, 63, Raahe

Jos kymmentä käskyä laadittaisiin nyt, niitä olisi ainakin yksitoista. Yhdestoista käsky olisi: suojele luontoa. Emme pystyneet tuhoamaan Jeesuksen tai Mooseksen aikana luontoa, emme oikein Lutherinkaan aikana, mutta nyt tilanne on toinen.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon rippikouluissa on opetettu luonnonsuojelua jo 70–luvulta asti. Voi siis sanoa, että kirkko on ollut ympäristökasvattaja jo silloin, kun asiasta ei vielä paljoa puhuttu. Siis jo kymmenen vuotta ennen Koijärveä! Ympäristöasioissa kirkko ollut valmiimpi radikaalimpiin linjoihin kuin valtio. Siksi minua on harmittanut, että nimenomaan vihreissä on niin paljon kirkkovastaisuutta.

Olen ajanut kirkon sisällä sateenkaarevien ihmisten asiaa. Se tuli ajankohtaiseksi, kun sukupuolineutraali avioliittolaki tuli voimaan ja keskustelu kaikkien parien vihkimisestä kirkossa alkoi. Olin mukana ensimmäisen 50 sateenkaaripapiksi julistautuneen joukossa. Nyt meitä on jo yli 400.

Minulle tärkein syy kuulua vihreisiin on ollut perustulo. Kirjoitin aiheesta ensimmäisen kerran julkisesti kolmisenkymmentä vuotta sitten. Siihen aikaan vihreät oli ainoa perustuloa ajava puolue. Olen koittanut vaikuttaa siihen, että perustulo myös pysyy puoleen agendalla. Olen järjestänyt myös perustulomessun Tampereen tuomiokirkossa. Saarnasin messussa viidestä leivästä ja kahdesta kalasta.

Kyllä vihreissä tasa-arvoon pyritään, mutta pieni miesliikekin on tarpeen. Siksi olen mukana vihreässä miesliikkeessä. Vihreä mies voi aina äänestää naista, mutta on olemassa vihreitä naisia, jotka eivät ikinä voisi äänestää miestä. Joku on joskus väittänyt, että miehet eivät voi pärjätä vihreissä ollenkaan. Siihen olen tuumannut, että puolet ajasta meillä on ollut mies puheenjohtajana.

Miehet jäivät useassa piirissä viime eduskuntavaaleissa varasijalle. Oli siis enemmänkin huonoa tuuria, että ero miesten ja naisten välillä keikahti näin suureksi. Selvää on, että kun vihreissä kannatus on paljon suurempaan naisten kuin miesten keskuudessa, niin onhan siinä miesten vaikeampi pärjätä, mutta ei mitenkään mahdotonta kuitenkaan.

Olen ollut mukana vihreissä puolueen synnystä 80–luvun lopulta asti, joten osaan pistää perspektiiviin tämänhetkisen galluptilanteen. Vaikka toki se harmittaakin, kun olemme tehneet tällä hallituskaudella vihreämpää hallituspolitiikkaa kuin koskaan. Tällaisia summia ei ole saatu luonnonsuojeluun sitten Natura-ohjelman, joka oli Pekka Haaviston neuvottelutaitojen mestarinäyte.