Santeri, Jussi ja Yrjö

Santeri, 21, Hyvinkää

Olen vihreä kolmannessa polvessa. Jaoin mummun eduskuntavaaliesitteitä jo ennen kuin osasin lukea. Olen ehkä sosialisoitunut jotenkin itse vihreisiin – kun ympärillä on niin paljon vihreitä toimijoita, ei puoluevalintaa ole tarvinnut juuri miettiä. Pikkuveljeni päätyi kuitenkin Perussuomalaisiin. Kaikista muista se on ihmeellistä, mutta meidän perheessä se on ihan normaali asia.

Monet näkevät vihreät yhden asian liikkeenä. Niin kauan kuin minä olen ollut olemassa, niin on ollut vihreätkin. Ja vihreät on näyttäytynyt minulle aina kokonaisuutena: ympäristö, kulttuuri, koulutuskysymykset sekä naisten, lasten ja vähemmistöjen oikeudet. Vierastan sitä kysymystä, että mikä on vihreissä tärkeintä, koska vihreä aate on ennen kaikkea tapa katsoa kaikkia poliittisia kysymyksiä.

Monet tuntemani vihreiden äänestäjät ovat kertoneet, että ehdokkaan sukupuolella ei ole heille mitään väliä. Koko tämä mieskeskustelu on sillä tavalla merkityksetöntä, että jos sitä käy puolueen ulkopuolella olevat ihmiset, niin sillä ei ole mitään väliä. Jos taas puolueen sisällä, niin ei tarvitse jossitella sitä, että jonkun tarvitsisi nyt tehdä jotain. Se joku on aina joku ihminen puolueen sisällä. Jos on mielipide siitä, mitä vihreiden miesten pitäisi tehdä, niin sitten pitäisi vain itse tehdä, eikä syyttää jotakin näkymätöntä puolueaktiivia siitä, että kukaan ei tee mitään.

Minut valittiin uutena ihmisenä kaupunginvaltuustoon, ja sain uusista valtuutetuista toisiksi eniten ääniä Hyvinkäällä. On hyvin vaikeaa käsittää sitä, että miehet olisivat jotenkin huonossa asemassa puolueen sisällä, koska minua ei ole missään estetty tekemästä vihreää politiikkaa sen takia, että olen mies.

Me voidaan aina löytää joku tapa valittaa tästä asiasta, mutta tosiasiassa puolueen historiassa kuitenkin miehet ovat olleet se enemmistö monessa paikassa, ja puolueen historian keskeiset henkilöt ovat kuitenkin miehiä.

Jussi, 53, Hyvinkää

Jo edesmennyt isäni oli perustamassa vihreitä Hyvinkäälle. Itse olen lähtenyt aktiivisemmin mukaan toimintaan vasta poikani Santerin myötä. Toinen poikani on mukana Perussuomalaisissa. Isänä ajattelen, että olen onnistunut, kun on kaksi poikaa ja molemmat ajattelevat itsenäisesti.

Ympäristöasiat ovat minulle tärkeimpiä vihreissä. Ajattelen, että niitä edistetään parhaiten palkkaamalla ennemmin insinöörejä kuin lakimiehiä. Ympäristön lisäksi ihmisarvojen ajaminen on vihreissä minulle tärkeää. Karjalaispoikana ihmisten yhdenvertaisuus on minulle kaikki kaikessa.

En koe naisten menestystä puolueessa ongelmaksi. Vihreissä naiset ja miehet voivat nousta päättäjän paikoille samalla tavalla. Täällä Hyvinkäällä sukupuolten tasapaino on aina ollut vihreissä hyvä. Helsingin ulkopuolella meillä on kyllä aika paljon työtä tehtävänä miesäänestäjien kanssa. Kuva vihreistä ylimielisinä syntyy varmaan siitä, että meitä ei tunneta paikallistasolla henkilökohtaisesti. Miten saisimme sanottua ihmisille, että olet tervetullut joukkoomme?

Yrjö, 80, Hyvinkää

Vihreät on ollut Hyvinkäällä jo ennen Vihreän liiton syntyä. Toiminta syntyi vastavoimaksi kokoomuslaiselle politiikalle, kun alkoi hahmottua, millaista se täällä Hyvinkäällä on. Olen ollut vihreiden riveissä eri luottamuspaikoilla aina 80-luvulta asti. Nyt olen jättäytynyt valtuustosta pois, ja tuen nykytoimijoita muuten, kuten tyttärenpoikaani Santeria.

Minua ei ole häirinnyt se, että eduskuntaryhmässä on enemmän naisia. Täällä paikallistasolla tilanne on ollut aika tasainen alusta asti. Ensimmäisiksi vihreiksi valtuutetuiksi Hyvinkäällä valittiin kaksi miestä ja kaksi naista.

En näe eroa siinä, onko ehdokas mies vai nainen. Olen varmaankin useammin äänestänyt naista kuin miestä, koska siinä ratkaisee muutkin asiat kuin sukupuoli. Mitkä vaalit, minkälaiseen paikkaan, kuka olisi paras henkilö.

Biologian ja maantiedon emeritusopettajana lajikadon torjuminen on ollut itselle tärkein teema. Vihreät ei ole aina painottanut tätä riittävästi, mutta onneksi viime vuosina sillekin on annettu huomiota.